Etätyö on huonoimmillaan myrkkyä työn merkityksellisyydelle. Tämän takia etätiimeissä tulee kiinnittää erityistä huomiota kokemukseen työn merkityksellisyydestä.

Etätyöskentelyn lukuisat hyvät puolet ovat jo monelle meistä tuttuja: etätyöskentely on joustavaa, osalle se mahdollistaa paremman keskittymisen, se on ympäristöystävällisempää, sillä työmatkat vähenevät ja niin edelleen. Valitettavasti myös etätyöllä on kääntöpuolensa. Viimeisen vuoden aikana useammalle etätyöntekijälle on tullut tutuksi havainto siitä, että päivät eivät oikein eroa toisistaan, yhteisöllisyyden liima heikkenee ja tuntuu, että työn merkitys katoaa. 

Etätyöskentely ei siis ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Huonoimmillaan etätyö sotii työn merkityksellisyyttä vastaan. 

Tämän tulisi herättää yritysten ja organisaatioiden hälytyskellot. Kokemus työn merkityksellisyydestä on osoitettu linkittyvän ammatilliseen identiteettiin, sisäiseen motivaatioon, uralle omistautumiseen ja hyvinvointiin. Nämä kaikki tekijät puolestaan vaikuttavat työn tehokkuuteen. Tekstin lopussa esittelen keinoja, joilla etäjohtajat voivat pyrkiä ehkäisemään apatiaa etätöissä. Ennen sitä tarkastellaan, mistä työn merkityksellisyys muodostuu ja miksi etätyö voi nakertaa sitä.

Merkityksellinen työ

Kokemukseen oman työn merkityksellisyydestä vaikuttaa tutkimusten mukaan ennen kaikkea kaksi asiaa:

(1.) mahdollisuus tuottaa jotakin arvokasta maailmaan ja 

(2.) mahdollisuus toteuttaa itseään.

Ensinnäkin työn merkityksellisyyteen vaikuttaa tunne siitä, että tehty työ vaikuttaa jollakin myönteisellä tavalla ympäröivään maailmaan. Lähtökohtaisesti työ vaikuttaa aina positiivisesti työn tekijään, sillä hän saa siitä palkkaa. Kuitenkaan pitkällä aikavälillä tämä ei usein yksistään riitä, kun puhutaan työn merkityksellisyydestä. Rahallisen korvauksen lisäksi haluamme, että työ vaikuttaa positiivisesti myös itseni ulkopuolella – laajempaan yhteisöön.

Toiseksi työn merkityksellisyyden kannalta on tärkeää, että työssä ihminen kokee pääsevänsä ilmaisemaan ja toteuttamaan itseään. Yksinkertaisuudessaan itsensä toteuttaminen tarkoittaa mahdollisuutta tehdä jotakin, josta pitää ja jotakin, jonka kokee omakseen. Harvemmin asiat, joista emme pidä, tuntuvat merkityksellisiltä.

Niin mahdollisuutta vaikuttaa myönteisesti ympäröivään maailmaan kuin mahdollisuutta toteuttaa itseään tarvitaan, jotta työ tuntuu merkitykselliseltä. Kuvittele vaikka olevasi lääkäri, joka ei pidä työstään. Vaikka kuinka paljon hyvää tuotat lääkärinä ympärillesi, ei tämä työ tunnu sinulle merkitykselliseltä, ellet pidä siitä tai koe kiinnostusta sitä kohtaan. 

Toisaalta voidaan keksiä esimerkki, jossa työ on mieluisaa, mutta se epäonnistuu tuottamaan jotakin arvokasta muille kuin sen tekijälle. Kuvitellaan, että pidät kovasti kirjoittamisesta ja työskentelet toimittajana. Kuvitellaan vielä, että tässä esimerkissä tiedät jostakin syystä, että kukaan ei lue lehteä, johon kirjoitat artikkeleitasi. Voidaanko tällaista työtä pitää merkityksellisenä? Uskon, että monelle tällainen työ menettäisi merkityksen, sillä vaikka se on tekijälleen mieluista, se ei oikeastaan tuo mitään positiivista maailmaan. Se on niin sanotusti turhaa työtä. 

Miksi etätyö voi heikentää työn merkityksellisyyden tunnetta?

Etätöissä vaarana on, että tunne työn merkityksellisyydestä katoaa, kun työskentelemme yksin. Päivät alkavat toistaa itseään entistä enemmän. Etätyön alkuhuuma katoaa ja siitä tulee entistä yksinäisempää. Kukin tekee ahkerasti oman osansa, mutta samalla saattaa pikku hiljaa kadota yhteisöllisyys ja sitä kautta ymmärrys yhteisen työn tuloksista. Kaikki työskentelevät omissa siiloissaan ja työn laajempi kuva sekä yhteiskunnallinen merkitys saattaa hämärtyä. Merkityksellisyys Excel-taulukoiden ja Teams-palaverien takana heikentyy, kun orgaanista kohtaamista työtovereiden kanssa ei tapahdu. Samalla etätyöskentely voi monelle paljastaa heidän työnsä paljaan olemuksen, kun siitä riisutaan ulkoisia seikkoja kuten matkustaminen tai viihtyisä toimisto.

On tärkeä huomata, että vaikka olemme etätöissä, tarve innostua työn ympärillä on edelleen läsnä. Motivoidumme kun kuulemme kollegoiden onnistumisista, saamme kiitosta tai havaitsemme, että työmme auttaa yritystä etenemään kohti tavoitteitaan. Toiset taas innostuvat erityisesti silloin kun he pääsevät tekemään ja luomaan yhdessä. Innostuminen ja motivoituminen ovat usein puolestaan seurausta siitä, että työ koetaan merkitykselliseksi. Tämän takia työn merkityksellisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota etätyöskentelyn aikakautena.

Lääkkeitä etätyöapatian hoitoon

Töihin alkaa suhtautumaan apaattisesti, mikäli se ei tunnu enää merkitykselliseltä. Jokainen voi itse pyrkiä ehkäisemään tätä apatiaa. Etätyöpatia-termin lanseerannut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori antaa sen selättämiseen hyviä vinkkejä täällä. Toisaalta asiaa on hyvä tarkastella myös esihenkilötyön perspektiivistä. Tässä muutama ajatus työn merkityksellisyyden näkökulmasta, miten juuri esihenkilöt voivat omalla työllään ehkäistä työn merkityksellisyyden hupenemista etätiimeissä:

  1. Etätiimeissä työn tuloksista ja yrityksen suunnasta viestimisen tärkeys korostuu. Panosta siis siihen. Avaa yrityksen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sekä tarjoa kuva siitä, miten eri henkilöiden työ kytkeytyy laajempaan kuvaan ja on mahdollistajana tavoitteiden saavuttamisessa.
  2. Kysy työntekijöiltä, mikä heille on merkityksellistä työssä – mikä saa heidät aamuisin nousemaan ylös sängystä? Tämän keskustelun pohjalta pyri asettamaan tavoitteita, jotka ovat suoraan linjassa jonkin teidän isomman tavoitteen kanssa. Eteenkin kriisin aikaan tunne siitä, että työntekijä antaa oman panoksensa yrityksen tavoitteisiin tuo turvaa ja vähentää työntekijöiden stressiä. 
  3. Vaali yhteisöllisyyttä. Toisille meistä tärkeä komponentti työn merkityksellisyyttä on yhteisöllisyys ja ne monet asiat, joita siihen liittyy. Heimotunnetta voidaan luoda muun muassa muodostamalla rituaaleja, asettamalla yhteisiä tavoitteita ja niihin sidottuja palkintoja sekä luomalla mahdollisuuksia auttaa toisiaan ja jakaa tietoa, taitoja ja osaamista. 

Etätöissä tiimihenki rapautuu helpommin kuin toimistossa. Samalla kärsii se, mikä monelle on ”työn suola”: yhdessä ideointi, toisten auttaminen sekä merkitykselliset sosiaaliset kontaktit ja kohtaamiset työn lomassa. Tarjoamme viiden iltapäivän mittaisen maksuttoman valmennuksen aikavälillä 28.1.—18.2.2021, jossa muun muassa tarjotaan työkaluja näihin haasteisiin.

Lue lisää ja ilmoittaudu täällä vielä kun paikkoja on jäljellä!

 

 

Kirjoittaja: Oskari Sivula